Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on ortodoksisen kirkon liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.
Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana.
Kuitenkaan jumalallisella liturgialla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa.
Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin.
Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ”Koska neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät kaikki siihen epitimiaan, jonka se muuna aikana määrää vain muutamille, nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista.
Mutta hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä, jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä kelvollisia osallistumasta siihen.”
Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella.
Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu talteen edellisen sunnuntain liturgiassa.
Siunaamaton viini laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin Kristuksen Verenä.
Ainoa käytännön seuraus tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu ehtoolliseen.
Pyhä Gregorios Dialogos (540-604, muistopv 12.3.) on kirjoittanut ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta, kun hän toimi paavin lähettiläänä (legaattina) Konstantinopolissa.
Aikanaan arveltiin hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla Konstantinopolissa tapana.
Varsinaisen ennen pyhitettyjen lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.
Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 – 692 Trullossa pidetyn ns. viis-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen kanoneissa:
”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.” (52. sääntö)
www.ortodoksi.net/index.php/Ennenpyhitettyjen_lahjain_liturgia
... Näytä lisääNäytä vähemmän
P. Gregorios Palamaksen sunnuntai
Epistola 1.3.
Hepr. 1:10–2:3 (Sunnuntai)
10 — Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat. 11 Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat kuin vaate,
12 sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu.
13 Yhdellekään enkelille ei Jumala milloinkaan ole sanonut: — Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle.
14 Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.
2:1 Sen tähden meidän on tarkoin ja tunnollisesti pidettävä mielessämme se, minkä olemme kuulleet, ettemme ajautuisi virran vieminä harhaan.
2 Johan sekin sanoma, jonka enkelit toivat, osoittautui paikkansa pitäväksi, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai ansaitsemansa palkan.
3 Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti? Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille.
Hepr. 7:26–8:2 (P. Gregorios)
26 Juuri tällaisen ylipapin me tarvitsimme. Hän on pyhä, viaton ja tahraton, hänet on erotettu syntisistä ja korotettu taivaita korkeammalle.
27 Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä.
28 Laki tekee ylipappeja ihmisistä, jotka ovat heikkoja, mutta lakia myöhemmin vannottu vala nostaa ylipapiksi Jumalan Pojan, joka on saavuttanut ikuisen täydellisyyden.
8:1 Tulemme nyt asian ytimeen: Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaissa istuimelleen Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle.
2 Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan Herra itse.
Evankeliumi 1.3.
Mark. 2:1–12
Siihen aikaan
1 Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona,
2 väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa.
3 Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä,
4 jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi. 5 Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.”
6 Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen:
7 ”Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?”
8 Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette?
9 Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’?
10 Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” – hän puhui nyt halvaantuneelle — 11 ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”
12 Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”
... Näytä lisääNäytä vähemmän